Talviajan olosuhdepula Kaakkoisen Helsingin jalkapalloilijoille vaikeuttaa toimintaamme merkittävästi ja siksi olemme olleet asian suhteen aktiivisia. Katettu harjoitusolosuhde eli kuplahalli on tähtäimenä ja olemme käyneet keskusteluja asian tiimoilta kaupungin kanssa jo usean vuoden ajan. Omasta talviolosuhteesta on hankesuunnitelma ja sitä on esitelty kaupungin eri tahoille mm. liikunnan, opetuksen, nuorisotyön ja kaupunkiympäristön toimialoille. 

Kaupungin puolesta kuplahallin sijainti on yhdessä eri hallinon alojen kanssa iteroitu vuoden 2020 aikana. Liikuntapuisto on näiden keskustelujen mukaan oikea paikka tulevalle talviolosuhteelle. Yhteisenä ajatuksena on, että kaupunki vastaa maapohjasta vuokranantajan roolissa ja seura kaupungin vuokralaisena vastaa maan päälle tehtävästä osuudesta. Hankkeesta on tehty valtuustoaloite syksyllä 2021, jonka kaupunginhallitus käsiteli helmikuussa 2022. Päätöksessään kaupunginhallitus antoi Kaupunkiympäristön tehtäväksi kartoittaa kyseinen hanke. Tähän sisältyy ensivaiheessa valitun kohteen maapohjan tutkimus. Yhteisestä tahtotilasta huolimatta ongelmaksi muodostuu kaupungin hankevalmistelusta puuttuvat resurssit ja omien kustannustensa budjetointi. Kaupunkiympäristön toimiala vetäytyi hankkeesta osana Laajasalon alueen palveluiden kehittämistä ja koki että hanke kuuluu yksinomaan liikuntapuolelle. Liikuntapuolella olisi halua viedä asiaa eteenpäin, mutta sitä ei pidetä kiireellisenä tai riittävän tarpeellisena, jotta se pääsisi budjettilistalle. Asia putoaa kahden pöydän väliin ja tällä hetkellä hanke on jumissa kaupungin byrokratian rattaissa. Tämän lisäksi LPS:n talviolosuhde on osana Palloliiton johdon Helsingin kaupungin suuntaan tehtävää vaikuttamistyötä. Tästä saamme positiivista tsemppausta, mutta konkreettinen vaikutus jää vähäiseksi. 

Laajasalon palloseuran hallituksella ja työntekijöillä alkaa olemaan ideat nyt vähissä jumin ratkaisemiseksi. Tarvitsemme kipeästi jäsenistön ja alueen asukkaiden tekoja, kontakteja ja viisaita ajatuksia. Olemme järjestäneet kaksi olosuhdeiltaa seuran toimistolla, joiden myötä olemme päätyneet tulemaan ulos tämän asian kanssa. Haluamme tehdä jäsenistölle tietoiseksi, että jo vuosia tekemämme työ hankkeen edistämiseksi ei näytä tuottavan tulosta. Heti nykyisen Saari areenan valmistuttua vuonna 2015 aloimme jo pohtimaan seuraavaa askelta olosuhteiden kehittämisen saralla ja valitettavasti edelleen painimme lupa-asioiden kanssa. Aktiivisesti hanketta on viety eteenpäin jo vuodesta 2017. Nykyisistä pelaajistamme iso osa on tänä aikana pelannut juniorivuosistaan pitkälle teini-ikään tai lähelle aikuisikää tämän hankkeen odottaessa edistymistään. Turhautuminen on hyvin ymmärrettävää kaikille osapuolille.

Meillä seurassa on olosuhdehankkeista kaupungin kanssa kokemusta, mahdollisuuksia kerätä hankkeen rahoitus ja kykyä viedä hanke maaliin saakka, kunhan pääsemme asiassa alkua pidemmälle ja saamme maa-alueesta vuokrasopimuksen kaupungin kanssa aikaiseksi. Tarvitsemme kaupungin pääomaa mm. kenttäalueen maapohjatutkimuksiin, liikuntapuiston maa-alueen pohjan muokkaukseen sekä aitojen siirtoon, jotta tontti saadaan lohkaistua kuplahallia varten.

Toiminta-ajatuksemme mukaisesti haluamme jatkossakin tarjota laadukkaita jalkapalloon liittyviä elämyksiä omalla vihreällä saarellamme, Laajasalossa. Meillä on suuria huolenaiheita mielessä jatkuvasti, kun hanke ei edisty. Uhkana on mm. nykyisten pelaajien kyllästyminen huonoihin harjoitteluolosuhteisiin ja drop outin kasvu. Tällä hetkellä pelaajistamme talven ajaksi lopettaa muutamia lähes joka ikäluokasta. Osalla näistä syynä on epätarkoituksenmukaiset olosuhteet tai liian pitkät treenimatkat, jos pelaajan joukkue on sattumalta saanut jostain kauempaa Helsingistä halliolosuhteen. Matkat kauemmas harjoittelemaan ovat koulu- / työpäivien jälkeen raskaita, vievät arvokasta vapaa-aikaa ja tuovat pelaajille kustannuksia.

Mikäli pelaajat liikkuvat autolla tai autokyydein, niin Laajasalosta on tällä hetkellä todella hankalaa Laajasalontien rakennustöiden takia päästä liikkumaan ruuhka-aikoina. Lisäksi ei ole lainkaan ekologista tai taloudellista ajaa edestakaisin vaikkapa Tattarisuolle tunnin tai puolentoista tunnin harjoituksen takia. Kestävän kehityksen ja perheiden kustannusten nousupaineen puolesta myös kannamme huolta jatkuvasti.

Jos lasketaan kuluja ja ekologisia vaikutuksia auki esimerkinomaisesti, niin jos esimerkkijoukkue harjoittelisi kaksi kertaa viikossa saaren ulkopuolella. Toinen harjoituksista olisi jo kerran mainitussa Tattarisuon kuplassa ja toinen esimerkiksi Myllyhallissa Myllypuron liikuntapuistossa. Keskimäärin yhdellä autolla kulkee kaksi pelaajaa kerrallaan. Jos joukkueen harjoituksissa kävisi laskelmassa nyt vaikka 36 pelaajaa (yleensä vähimmillään noin 20 ja suurimmillaan noin 60), maksaisi yhden viikon harjoitukset jo yhteensä pelkkinä polttoainekustannuksina yhden joukkueen perheille näillä bensahinnoilla n. 110 euroa ja kilometrejä autolla kertyisi yhteensä n. 990 km (55 km x 18 autoa). Talvikauden aikana harjoitusviikkoja kertyy reilut parisen kymmentä eli kustannus talven ajalta yhden joukkueen vanhemmille 2200 € ja ajettuja kilometrejä 19 800 km. Ei mitään pieniä lukuja.

Laajasalon alueelle muuttaa runsaasti uusia ihmisiä ja meidän seuraamme on tullutkin jo runsaasti uusia innokkaita pelaajia ja kiinnostuneita yhteydenottoja. Joudumme kuitenkin toteamaan, etteivät resurssimme pitkällä tähtäimellä riitä tarjoamaan toimintaa kaikille halukkaille, mikäli olosuhdeasia ei ratkea lähivuosien aikana. Tämäkin huolestuttaa.

Onko sinulla ideoita, miten asiaa saadaan vietyä eteenpäin? Haluatko vaikuttaa? Tule mukaan keskusteluun. Otamme sinut ilolla vastaan.